Onko suomalainen terveydenhuolto kriisissä? - Potilasvahingot tarjoavat yhden näkymän nykytilaan

Media on nostanut sote-alalta esiin erilaisia ongelmia, kuten hyvinvointialueiden haastavan rahoitustilanteen ja säästöpaineet, päivystysten ruuhkat, hoidon saatavuusongelmat, terveydenhuollon henkilöstöpulan, vuokralääkäreiden käytön ja suuret palkkiot, priorisoinnin, keskittämisen ja säästöjen hakemisen etälääketieteen keinoin. Keskusteluun ja huoleen on varmasti aihetta. Terveydenhuollon asioista puhutaan sote-uudistuksen jälkimainingeissa kenties enemmän kuin koskaan aikaisemmin. On tärkeää hahmottaa terveydenhuollon nykyiset ja tulevat haasteet, jotta niihin löydetään ratkaisukeinot ja suomalaiset saavat jatkossakin hyvää ja turvallista hoitoa.

Me Potilasvakuutuskeskuksessa tarkastelemme terveydenhuollon tilaa potilasvahinkojen kautta. PVK käsittelee kaikki Suomessa annettua terveyden- ja sairaanhoitoa koskevat vahinkoilmoitukset, ja tilastoissamme terveydenhuollon ajankohtaiset haasteet eivät ainakaan toistaiseksi näy, vaan vuoden 2023 luvut kertovat hyvin tasaisesta tilanteesta potilasvahinkorintamalla. Lopullinen vuoden 2023 vahinkoilmoitusmäärä todennäköisesti ylittää hieman vuoden 2022 lukemat. Näin ollen vaikuttaa siltä, että vahinkoilmoitusten määrässä on palattu korona-aikaa edeltäneelle maltilliselle nousukäyrälle, joka heijastelee pääasiassa hoitokäynti- ja toimenpidemäärien kasvua.

Vuoden 2023 aikana pyrimme Potilasvakuutuskeskuksessa purkamaan käsittelyjonoja ja lyhentämään käsittelyaikoja. Sen seurauksena vuoden aikana tehtiin ennätykselliset 10 559 korvausratkaisua. Suuri ratkaisumäärä nosti myös korvattujen tapausten lukumääriä, mutta prosentuaalisesti korvattavien osuus kaikista vahinkoilmoituksista säilyi likimain ennallaan. Viime vuonna vajaat 29 % niistä, joiden potilasvahinkoasia ratkaistiin, sai vähintään yhden myönteisen korvauspäätöksen.

Korvauksia potilasvahingoista maksettiin 26,3 miljoonaa euroa, pääosin jo aiempina vuosina sattuneista ja ratkaistuista vahingoista. Kustannukset potilasvakuutusjärjestelmästä olivat kaikkiaan noin 41 miljoonaa euroa, eli likimain saman verran kuin edeltäneinäkin vuosina.

On sanottu, että vahinkoilmoitukset ovat vain jäävuoren huippu kaikista terveydenhuollon haitoista ja henkilövahingoista. Totta varmasti onkin, ettei vahinkoilmoitusta tehdä kaikista tapauksista, jotka täyttäisivät lain mukaiset potilasvahingon korvattavuuden edellytykset. On kuitenkin todennäköistä, että ainakin vakavimmista henkilövahingoista vahinkoilmoitus yleensä tehdään. Se, että korvattavia vahinkoja ei satu prosentuaalisesti enempää, vaikka hoitokontaktien määrä nousee, kertoo hyvää suomalaisen terveydenhuollon laadusta ja potilasturvallisuudesta.

Hoitoon voi Suomessa edelleen hakeutua turvallisin mielin. Jos vahinko kuitenkin sattuu, potilasvakuutus toimii sekä potilaan että terveydenhuollon ammattilaisen turvana.

Kirjoittaja:

Minna Plit-Turunen, johtaja, Potilasvakuutuskeskus

Vuosiraportti 2023 (pdf)