Kokemuksia potilasvahinkoilmoitusten takana 

Vuodenvaihde on paitsi uusien alkujen, niin myös taustapeiliin katsomisen ja yhteenvetojen aikaa. Potilasvakuutuskeskuksen vuosiraportti 2023 lopullisine tietoineen julkaistaan maaliskuussa, mutta ensimmäiset alustavat tiedot meille ilmoitetuista ja ratkaistuista tapauksista saadaan heti vuoden alussa. Tuoreiden tietojen mukaan viime vuonna tehtiin noin 9 200 ilmoitusta terveydenhuollossa sattuneista tapahtumista, joissa ilmoittajan mielestä oli sattunut potilasvahinko.

Jokaisen potilasvahinkoilmoituksen taustalla on ilmoittajan aito kokemus suomalaisen terveydenhuollon toiminnasta tai toimimattomuudesta. Se voi olla esimerkiksi syöpädiagnoosi, joka tehtiin liian myöhään, tai synnytys, jossa lapselle aiheutuu koko perheen elämän mullistava hapenpuutteesta johtuva aivovaurio. Tai se voi olla iäkkään vanhuksen kaatumisesta jälleen kerran käynnistyvä päivystyksen, kuntoutussairaalan ja kotihoidon välillä pyörivä karuselli, joka omaisen mielestä tuntuu ympärivuorokautista hoivaa ja hoitoa tarvitsevan vanhuksen epäinhimilliseltä pompottelulta.

Olemme tottuneet vaatimaan Suomen korkeatasoiselta terveydenhuollolta paljon. Kun lopputulos ei sitten olekaan odotettu tai toivottu, mieleemme hiipii helposti epäilys hoitovirheestä.

Olemme tottuneet vaatimaan Suomen korkeatasoiselta terveydenhuollolta paljon. Kun hakeudumme terveydenhuollon palvelujen piiriin, odotuksemme on, että saamme avun sairauteemme, tai että meille sattunut vamma hoidetaan, ja paranemme ennallemme – tai mieluummin entistäkin paremmaksi. Näin useimmiten käykin. Kun lopputulos ei sitten olekaan odotettu tai toivottu, mieleemme hiipii helposti epäilys hoitovirheestä.

Kaikki huonot kokemukset tai hoidon epätoivotut seuraukset eivät kuitenkaan johdu siitä, että potilaan hoidossa olisi menetelty jotenkin väärin tai huolimattomasti. Joskus elämässä vain tapahtuu asioita, joilta ei voi välttyä, vaikka kaikki tehtäisiin parhaan mahdollisen ymmärryksen ja osaamisen mukaan. Silloin korvausta potilasvakuutuksesta ei voida maksaa. Viime vuonna ratkaistuista vahinkoilmoituksista korvattaviksi potilasvahingoiksi arvioitiin vain joka neljäs. Suurimmassa osassa ilmoitetuista tapauksista Potilasvakuutuskeskus siis totesi, että kyseessä ei ole korvattava potilasvahinko.

Vaikka valtaosa tapauksista jää korvauspiirin ulkopuolelle, se ei tarkoita, etteikö Potilasvakuutuskeskus ymmärtäisi potilaiden kokemaa huolta ja pettymystä, tai ettei terveydenhuollon toiminnassa voisi olla korjattavaa. Se tarkoittaa ainoastaan, että potilasvakuutuslaissa säädetyt edellytykset potilasvahingon korvaamiseen eivät kyseisessä tapauksessa täyty.

Potilasvahinkona voidaan korvata vain sellainen terveydenhuollossa sattunut henkilövahinko, joka täyttää jonkin potilasvakuutuslaissa säädetyistä perusteista vahingon korvaamiseksi. Korvattavuutta ei voi päätellä esimerkiksi pelkästään potilaalle aiheutuneiden seurausten vakavuudesta.

Edellä kuvatuista esimerkkitilanteista kaksi ensimmäistä voisivat täyttää korvattavan vahingon edellytykset, jos syöpäpotilasta tai synnytystä hoitaneiden ammattihenkilöiden olisi kuvatuissa tilanteissa tullut toimia toisin, ja toisin toimien sairaus olisi ollut vielä hoidettavissa tai vammautuminen estettävissä.

Kolmannessa esimerkkitapauksessa kyse ei todennäköisesti olisi potilasvahingosta, jos vanhuksen kaatumavammat on asianmukaisesti hoidettu. Korvausta ei voida maksaa potilaan huonosta kohtelusta, mielipahasta, terveydenhuollon puutteellisista resursseista, tai siitä miten sosiaali- ja terveydenhuolto Suomessa on järjestetty. Parhaillakaan terveydenhuollon ammattilaisilla ei ole mahdollisuutta hoitaa potilaita kuin käytettävissä olevien taloudellisten ja muiden resurssien puitteissa. 

Sen arviointi, olisiko potilasta tullut hoitaa toisin, ja mikä hoidon lopputulos olisi toisin toimien ollut, on potilaalle itselleen vaikeaa. Hylkäävä korvauspäätös voikin tuntua vaikeassa elämäntilanteessa mahdottomalta ymmärtää.

Vaikka kaikki vahinkoilmoitukset eivät johdakaan korvauksiin, jokainen ilmoitus on silti tärkeä. Vain potilasvahinkoilmoituksen perusteella Potilasvakuutuskeskus voi selvittää tapauksen ja potilasvahingon kärsinyt voi saada hänelle lain mukaan kuuluvat korvaukset. Samalla sysätään myös terveydenhuollossa liikkeelle selvitysprosessi, joka parhaimmillaan johtaa toimintatapojen muuttamiseen ja ehkäisee vastaavia vahinkoja tulevaisuudessa.  

Kirjoittaja: 

Minna Plit-Turunen, johtaja, Potilasvakuutuskeskus