Ylilääkäri Lasse Rämö: ”Vahingon kärsineitä potilaita kohdeltava tasavertaisesti”

Lasse Rämö,
20.11.2023 | Blogi

Potilaan hoitoon ja sairaustilojen arviointiin liittyy aina riskejä: joko ei huomata olennaisia asioita potilaan tilassa, ja hoito ajautuu niin sanotusti väärille raiteille, tai asianmukaisestikin tehty diagnoosi ja annettu hoito eivät johda toivottuun lopputulokseen. Vaikka me kaikki potilastyössä toimivat haluamme potilaille parasta mahdollista lopputulosta, tulee hoitoprosesseissa siitä huolimatta vastaan tilanteita, jotka vievät hoitoa ei-toivottuun suuntaan.  

Näissä tilanteissa on tärkeää, että potilaan kanssa keskustellaan avoimesti tapahtuneesta. Jokainen meistä tekee (työ)elämässä virheitä. Useimmiten potilas ymmärtää tämän, kun asiasta kertoo, ja myös pahoittelee tapahtunutta. Tarvittaessa potilasta opastetaan tekemään vahinkoilmoitus tänne meille, Potilasvakuutuskeskukseen. 

Lasse Rämö1_blogi-1100x1480.jpgHoitosuhde potilaan kanssa yleensä jatkuu potilasvahingon jälkeen. Oma kokemukseni on, että hoitosuhde ei kärsi aiemmasta virheestä huolimatta, kunhan asia on avoimesti käsitelty. Mahdollisen vahinkoilmoituksen käsittelystä huolehtii Potilasvakuutuskeskus, ja me hoitotyön ammattilaiset keskitymme auttamaan potilasta parhaan kykymme mukaan. 

Potilasvakuutuskeskuksen ylilääkärinä tärkeä tehtäväni on pyrkiä varmistamaan, että vahingon kärsineet potilaat tulevat kohdelluksi tasavertaisesti niin, että korvausperusteet ovat linjassa keskenään. Lisäksi pääsen vaikuttamaan siihen, miten yhteiskunnan puolelta voidaan tukea eri tahoja potilasvahinkotilanteessa. Vahingonkärsineelle on taloudellista kompensaatiota ja tukea vahingon seurausten minimoimiseksi, ja hoitaneelle taholle puolestaan annetaan ohjausta siihen, miten vahinko olisi todennäköisesti ollut vältettävissä.  

Keskeistä kaikissa haittatapahtumissa on arvioida niihin johtaneita syitä. Toiveeni on, että PVK:n päätökset käsitellään organisaatioissa keskittyen siihen, mitä seuraavalla kerralla voisi tehdä toisin, jotta vastaava tilanne ei toistuisi. Ilolla olen todennut, että omassa yksikössäni HUS:ssa PVK:n päätökset käydään systemaattisesti läpi, ja pyritään arvioimaan kriittisesti omaa toimintaa. Virheiden peittelyä ei katsota hyvällä.

Olen myös itse laatinut vastineita PVK:n selvityspyyntöihin potilasvahinkoepäilyissä. Nämä tapaukset pyrin näkemään mahdollisuutena arvioida omaa toimintaani kriittisesti ja samalla oppia uutta. 

Potilasvakuutuskeskuksen ylilääkärin isot saappaat  

Aloitin Potilasvakuutuskeskuksen ylilääkärinä elokuussa. Vakuutuslääkäreiden maailma on tullut tutuksi Liikennevakuutuskeskuksen asiantuntijalääkärinä vuodesta 2014 ja PVK:ssa vuodesta 2022 lähtien.  

Pitkäaikainen edeltäjäni täällä PVK:ssa on Eero Hirvensalo, joka on tehnyt mittavan uran myös HUS:ssa. Häneltä sain perinnöksi isot saappaat. Kiitän Eeroa merkittävästä tuesta, jota olen saanut näiden ensimmäisten kuukausien aikana. Hänen kokemuksensa on tärkeä voimavara, jonka varassa on hienoa lähteä kehittämään asioita edelleen. 

Työ Potilasvakuutuskeskuksen ylilääkärinä on monella tapaa merkityksellistä, ja tarjoaa poikkeuksellisen näköalapaikan siihen, mitä eri puolilla Suomea terveydenhuollossa tapahtuu.  

Missioni on vahvistaa entisestään hoidon turvallisuutta Suomessa. Potilaiden täytyy voida luottaa siihen, että meillä on tarjolla laadukasta hoitoa, kun he hakevat apua vaivoihinsa. Toivon myös, että PVK nähdään niin potilaiden kuin terveydenhuollon ammattilaistenkin puolelta positiivisena toimijana tilanteissa, joissa hoito ei ole edennyt halutulla tavalla. 

Kirjoittaja 
Lasse Rämö 

Lasse on PVK:n ylilääkäri. Hän on toiminut HUS:ssa ortopedian ja traumatologian erikoislääkärinä vuodesta 2013 lähtien. Lasse väitteli tohtoriksi vuonna 2021, ja hän jatkaa edelleen aktiivisesti tutkimustyötä potilastyön ohella.